Reserviupseeripiirin säännöt

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

1 § Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka on Joensuu. Yhdistyksen toiminta-alueen määrää Suomen Reserviupseeriliitto – Finlands Reservofficersförbund r.y.  Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä piiriksi.

Tarkoitus ja toiminta

2 § Piirin tarkoituksena on toimia sen alueella olevien Suomen Reserviupseeriliiton jäsenyhdistysten aatteellisena ja toiminnallisena yhdyselimenä valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien.

Tarkoitustaan piiri toteuttaa

• Ohjaamalla ja tukemalla jäsenyhdistystensä toimintaa henkisesti ja aineellisesti mm. tiedotuksen ja kurssitoiminnan avulla.
• Harjoittamalla koulutus- ja julkaisutoimintaa.
• Ylläpitämällä sotilasperinteitä sekä tukemalla sotilasperinnetoimintaa ja perinteen keräämistä ja tallentamista.
• Järjestämällä jäsentensä henkistä ja fyysistä kuntoa sekä upseeritaitoja ylläpitävää ja kehittävää toimintaa, siihen luettuna myös urheiluammunnan harjoitus- ja kilpailutilaisuudet.
• Suorittamalla Suomen Reserviupseeriliiton piirille antamat tehtävät.

Piiri ei osallistu puoluepoliittiseen toimintaan.

Jäsenyyttä koskevat määräykset

3 § Piirin jäseneksi voi päästä Suomen Reserviupseeriliiton jäsenyhdistys, jonka kotipaikka on piirin alueella.

4 § Jäsenyhdistykset maksavat piirille jäsentensä lukumäärän perusteella jäsenmaksun, jonka suuruus jäsenyhdistyksen jäsentä kohti määrätään kutakin toimintavuotta varten piirin syyskokouksessa.

5 § Piirin kokous voi piirihallituksenesityksestä kutsua piirin kunniajäseneksi piirin tarkoitusperiä huomattavalla tavalla edistäneen henkilön.

Piirin toimielimet

Piirin toimielimet ovat piirin kokous ja piirihallitus.

Piirin kokoukset

7 § Piirillä on toimintavuosittain kaksi varsinaista kokousta: syyskokous, joka pidetään viimeistään joulukuun 15. päivänä ja kevätkokous, joka pidetään viimeistään maaliskuun 31. päivänä.

Kokouspaikan ja -ajan määrää piirihallitus.

Ylimääräinen piirin kokous voidaan pitää, milloin piirihallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin neljännes (1/4) piirin jäsenyhdistyksistä sitä piirihallitukselta määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

Kutsu piirin kokoukseen toimitetaan jäsenyhdistyksille kirjeellisesti tai ilmoittamalla piirin tiedotuslehdessä vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

8 § Piirin kokouksessa on jäsenyhdistyksellä yksi (1) ääni jokaista jäsenmääräänsä alkavaa satalukua kohti. Äänioikeuden perusteena pidetään sitä jäsenmäärää, jonka perusteella yhdistys on suorittanut jäsenmaksun piirille edelliseltä toimintavuodelta. Jäsenyhdistys saa lähettää piirin kokoukseen yhtä monta edustajaa, kuin sillä on ääniä.

Yhdistyksen äänivaltaa piirin kokouksessa käyttää siihen valtuutettu edustaja. Muilla edustajilla on kokouksessa vain puhevalta.

Piirin kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu, jollei näissä säännöissä toisin määrätä.

Äänten ollessa tasan, asia ratkaistaan arvalla.

9 § Piirin syyskokouksessa:

1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

2) Valitaan piirihallituksen puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja.

3) Valitaan piirihallituksen muut jäsenet.

4) Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet.

5) Valitaan tarvittaessa Suomen Reserviupseeriliiton sääntöjen edellyttämät ehdokkaat varajäsenineen liittovaltuustoon.

6) Päätetään Suomen Reserviupseeriliiton sääntöjen edellyttämien edustajien valitsemisesta liittokokouksiin.

7) Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma.

8) Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus ja sen suorittamisaika.

9) Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden talousarvio.

10) Käsitellään muut piirihallituksen esittämät sekä jäsenyhdistysten vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta piirihallitukselle kirjallisesti piirinkokouksen käsiteltäväksi esittämät asiat, ei kuitenkaan yhdistyslain 23. §:ssä mainittuja, ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.

10 § Piirin kevätkokouksessa:

1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

2) Käsitellään piirin toimintakertomus ja tilinpäätös.

3) Esitetään tilintarkastuskertomus.

4) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille.

5) Käsitellään muut piirihallituksen esittämät sekä jäsenyhdistysten vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta piirihallitukselle kirjallisesti piirin kokouksen käsiteltäväksi esittämät asiat, ei kuitenkaan yhdistyslain 23. §:ssä mainittuja, ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.

Piirihallitus

11 § Piirihallitus toimii piirin lakimääräisenä edustajana. Piirihallitukseen valitaan toimintavuosittain puheenjohtaja sekä ensimmäinen  ja toinen varapuheenjohtaja. Muut jäsenet valitaan syysko kouksessa aina seuraavaksi toimintavuodeksi. Syyskokous päättää jäsenmäärän, vähintään 8 jäsentä ja enintään 17 jäsentä, sekä valitsee jäsenet. Piirihallitukseen voidaan valita sama jäsen korkeintaan kuudeksi (6) toiminta- vuodeksi peräkkäin. Piirihallitus asettaa keskuudestaan työvaliokunnan valmistelemaan piirihallituksen käsiteltäväksi tulevia asioita. Lisäksi piirihallitus voi asettaa  muita toimikuntia ja määrätä niiden tehtävät.

12 § Piirihallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai  jompikumpi varapuheenjohtaja ja vähintään puolet (1/2) piirihallituksen  jäsenistä on läsnä.

Kokouksesta on ilmoitettava hallituksen jäsenille vähintään kolme (3) päivää  ennen kokousta.

Piirihallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta  useimmat äänet on annettu. Äänten ollessa tasan, vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

13 § Piirihallitus huolehtii piirin toiminnasta ja sen tulee siinä tarkoituksessa muun muassa:

1) Edustaa piiriä.

2) Kutsua koolle piirin kokoukset sekä valmistella niissä käsiteltävät asiat.

3) Panna täytäntöön piirin kokousten päätökset.

4) Hoitaa piirin rahavaroja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia tilinpäätöksen valmistamisesta.

5) Huolehtia toimintakertomuksen laatimisesta.

6) Huolehtia toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta.

7) Päättää jäseneksi hyväksymisestä ja pitää jäsenluetteloa.

Toiminta- ja tilivuosi sekä tilintarkastus

14 § Piirin toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

Tilinpäätöksen tulee olla valmiina viimeistään helmikuun 15. päivänä jätettäväksi tilintarkastajille, joiden tuleen antaa tarkastuskertomuksensa piirihallitukselle helmikuun kuluessa.

Piirin nimen kirjoittaminen

15 § Piirin nimen kirjoittavat piirihallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat,  heistä kaksi yhdessä tai yksi heistä yhdessä jonkun sellaisen henkilön kanssa, jonka piirihallitus on siihen valtuuttanut.

Sääntöjen muuttaminen ja piirin purkaminen

16 § Päätöksiin, jotka tarkoittavat näiden sääntöjen muuttamista, vaaditaan vähintään kolmeneljännesta (3/4) piirin kokouksessa annetuista äänistä.

Sääntömuutos on Suomen Reserviupseeriliiton liittohallituksen hyväksyttävä.

17 § Piirin purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä piirin kokouksessa, joiden välillä on vähintään kolmekymmentä (30) päivää. Päätös astuu voimaan. Jos molemmissa kokouksissa purkamista on kannattanut vähintään kolmeneljännestä (3/4) kaikista äänestyksessä annetuista äänistä.

18 § Jos piiri on päätetty purkaa tai se lakkautetaan, luovutetaan sen omaisuus sellaiselle rekisteröidylle säätiölle, jonka tarkoituksen on harjoittaa huoltotoimintaa Suomen reserviupseereiden ja heidän omaistensa keskuudessa. Mikäli tällaista säätiötä ei ole olemassa piirin purkamis- tai lakkauttamishetkellä, luovutetaan sen omaisuus edellä mainitunlaiselle säätiölle, joka perustetaan vuoden kuluessa piirin purkamisesta tai lakkauttamisesta.

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO

Suomen Reserviupseeriliitto ry / PRH:n ennakkotarkastuksessa hyväksymät 6.7.2021. (Diaarinumero 2021/523700Y)

JÄSENYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT

Nimi ja kotipaikka

1 §      Yhdistyksen nimi on ______________________ ry, josta näissä säännöissä myöhemmin käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on _____________________________.

2 §      Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto – Finlands Reservofficersför­bund ry:n jäsenyh­distys.

Tarkoitus ja toiminta

3 § Yhdistyksen tarkoituksena on olla jäsentensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tukien.

Yhdistyksen tehtävänä on tukea Suomen itsenäisyyttä, valtakunnan alueen puolustamista sekä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta edistävää toimintaa, ylläpitää ja kohottaa maanpuolustustietoutta ja -tahtoa sekä vaikuttaa muutenkin maanpuolustusedellytysten parantamiseen ja kehittää reserviupseerihenkeä.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa järjestämällä

• henkistä ja fyysistä kuntoa ylläpitävää toimintaa
• urheiluammunnan harjoitus- ja kilpailutapahtumia
• kokonaismaanpuolustukseen liittyvää toimintaa
• turvallisuuspoliittista toimintaa ja koulutusta
• muuta koulutus-, kurssi- ja julkaisutoimintaa
• kokous- ja esitelmätilaisuuksia
• harjoitus- ja kilpailutoimintaa
• veteraani- ja sotilasperinteisiin liittyvää toimintaa
• tiedotustoimintaa
• yhteydenpitoa kaikkiin sidosryhmiin

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa sellaista taloudellista toimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

Yhdistys on oikeutettu ottamaan vastaan jälkisäädöksiä ja lahjoituksia sekä omistamaan kiinteätä ja irtainta omaisuutta.

Yhdistys ei osallistu puoluepoliittiseen toimintaan.

Jäsenyyttä koskevat määräykset

4 §      Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voi päästä reserviin kuuluva tai siitä poistettu upseeri, jonka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy.

Yhdistyksen jäseninä voi lisäksi olla oikeuskelpoisia kannattajayhteisöjä tai tukijäseniä, jotka hallitus hyväksyy.

5 §      Varsinaiset jäsenet, kannattajayhteisöt ja tukijäsenet maksavat yhdistykselle kultakin toimintavuodelta jäsenmaksun tai kertakaikkisen yhdistyskohtaisen ainaisjäsenmaksun, joiden suuruuden yhdistyksen syyskokous vahvistaa.

6 §      Yhdistyksen kokous voi yhdistyksen hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen kunniapu­heenjohtajaksi tai kunniajäseneksi yhdistyksen tarkoitusperiä huomattavalla tavalla edistäneen henkilön.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua vain Suomen Reserviupseeriliiton jäsenyhdistyk­sen puheenjohtajana aikaisemmin toiminut henkilö.

Kunniapuheenjohtajana voi olla ainoastaan yksi henkilö kerrallaan. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.

7 §      Jäsenen, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa yhdistystä kohtaan, toiminut yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti tai käyttäytynyt upseerin arvolle sopimattomalla tavalla tai menettänyt upseeriarvonsa, voi hallitus erottaa yhdistyksestä kokonaan tai määräajaksi.

Erotetulla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan yhdistyksen seuraavan kokouksen ratkaistavaksi.

Yhdistyksen toimielimet

8 §      Yhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous ja yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen kokoukset

9 §      Yhdistyksellä on toimintavuosittain kaksi varsinaista kokousta: syyskokous, joka pidetään viimeistään marraskuun loppuun mennessä ja kevätkokous, joka pidetään viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.

Kokouspaikan ja -ajan määrää yhdistyksen hallitus.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous voidaan pitää, milloin yhdistyksen kokous niin päättää, hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin kym­menesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta määrätyn asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

Kutsu yhdistyksen kokoukseen toimitetaan jäsenille sähköpostilla heidän yhdistykselle ilmoittamaansa osoitteeseen, kirjeitse tai ilmoittamalla yhdistyk­sen kokouksen määräämässä sanomalehdessä tai jäsenille jaettavassa muussa lehdessä tai yhdistyksen nettisivuilla vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua yhdistyksen hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

10 §     Yhdistyksen kokouksissa äänioikeus on varsinaisilla jäsenillä, kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajalla. Varsinaisella jäsenellä, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuvelvollisuuttaan, ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa.

Yhdistyksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu, jollei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten ollessa tasan asia ratkaistaan arvalla.

11 §     Yhdistyksen syyskokouksessa:

1)        Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

2)        Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma.

3)        Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus.

4)        Vahvistetaan seuraavan toimintavuoden talousarvio.

5)        Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä.

6)        Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

7)        Valitaan hallituksen muut jäsenet.

8)        Valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilöt. Mikäli yhdistykselle on lain mukaan valittava auktorisoitu tilintarkastaja, valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varahenkilö.

9)        Päätetään piirin sääntöjen edellyttämien edustajien valitsemisesta piirin kokouksiin.

10)       Päätetään piirin sääntöjen edellyttämien ehdokkaiden valitsemisesta piirihallituk­seen.

11)       Päätetään Suomen Reserviupseeriliiton sääntöjen edellyttämien edustajien valitsemisesta liittokokouksiin.

12)       Päätetään siitä, miten sääntöjen 9. §:n 4. momentissa tarkoitettu kokouskutsu toimitetaan jäsenille ja mikäli kokouskutsu julkaistaan sanomalehdessä, missä sanomalehdessä kokouskutsu on julkaistava.

13)       Käsitellään muut hallituksen esittämät sekä jäsenten vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti esittämät asiat, ei kuitenkaan yhdistyslain 23. §:ssä tarkoitettuja, ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.

12 §     Yhdistyksen kevätkokouksessa:

1)        Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.

2)        Käsitellään yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös.

3)        Esitetään toiminnantarkastuskertomus.

4)        Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille.

5)        Päätetään tarvittaessa piirin sääntöjen edellyttämien edustajien valitsemisesta piirin kokouksiin.

6)        Käsitellään muut hallituksen esittämät sekä jäsenten vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti käsiteltäväksi esittämät asiat, ei kuitenkaan yhdistyslain 23. §:ssä tarkoitettuja, ellei niitä ole kokouskutsussa mainittu.

Hallitus

13 §     Hallitus toimii yhdistyksen lakimääräisenä edustajana. Hallitukseen valitaan toimintavuosit­tain puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään viisi (5) ja enintään viisitoista (15) muuta jäsentä.

Hallitus voi asettaa avukseen tarpeellisiksi katsomiaan toimikuntia sekä toimihenkilöitä.

14 §     Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet (½) hallituksen jäsenistä on läsnä puheenjohtajisto mukaan luettuna.

Kokouksesta on ilmoitettava hallituksen jäsenille vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta.

Hallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu. Äänten ollessa tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteydessä tai muun teknisen apuvälineen avulla.

15 §     Hallitus huolehtii yhdistyksen toiminnasta ja sen tulee siinä tarkoituksessa muun muassa:

1)         Toimia yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi ja huolehtia yhdistyksen sisäisestä toiminnasta.

2)         Edustaa yhdistystä.

3)         Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset sekä valmistella niissä käsiteltävät asiat.

4)         Panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset.

5)         Hoitaa yhdistyksen rahavaroja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia tilinpäätöksen valmistamisesta.

6)         Huolehtia yhdistyksen toimintakertomuksen laatimisesta.

7)         Huolehtia yhdistyksen toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta.

8)         Päättää yhdistyksen jäseneksi hyväksymisestä ja erottamisesta sekä pitää luetteloa jäsenistä.

Toiminta- ja tilivuosi sekä toiminnantarkastus

16 §     Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

Tilinpäätöksen tulee olla valmiina viimeistään helmikuun loppuun mennessä jätettäväksi toiminnantarkastajille, joiden tulee antaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle maaliskuun kuluessa.

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

17 §     Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin, tai varapuheenjohtaja tai sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi heistä yhdessä tai yksi heistä yhdessä jonkun sellaisen toimihenkilön kanssa, jonka yhdistyksen hallitus on siihen määrännyt.

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

18 §     Päätöksiin, jotka tarkoittavat näiden sääntöjen muuttamista, vaaditaan vähintään kolme neljännestä (3/4) yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä. Sääntömuutos on Suomen Reserviupseeriliiton liittohallituksen hyväksyttävä.

19 §     Yhdistyksen purkamista koskeva päätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden välillä on vähintään kolmekymmentä (30) päivää.

Molemmissa kokouksissa purkamista tulee kannattaa vähintään kolme neljännestä (3/4) kaikista äänestyksessä annetuista äänistä.

20 §    Jos yhdistys on päätetty purkaa tai se lakkautetaan, luovutetaan sen omaisuus toiselle Suomen Reserviupseeriliitto – Finlands Reservofficersför­bund ry:n jäsenyh­distykselle tai sellaiselle rekisteröidylle säätiölle, jonka tarkoituksena on harjoittaa tukitoimintaa Suomen reserviupseereiden ja heidän omaistensa keskuudessa. Mikäli tällaista yhdistystä tai säätiötä ei ole olemassa yhdistyksen purkamis- tai lakkauttamishetkellä, luovutetaan sen omaisuus Suomen Reserviupseeriliitto – Finlands Reservofficersförbund ry:lle, jonka tulee luovuttaa omaisuus edellä mainitunlaiselle yhdistykselle tai säätiölle, jos kyseinen oikeushenkilö perustetaan vuoden kuluessa yhdistyksenpurkamisesta tai lakkauttamisesta.

Liitto tarjoaa yhdistyksilleen seuraavat vakuutukset:

Järjestövakuutus (16-641-180-0)

Liitto tarjoaa yhdistyksilleen järjestövakuutuksen, joka kattaa järjestötoiminnan omaisuuden ja toiminnan tärkeimmät vahinkoriskit. Vakuutuskokonaisuus kattaa järjestötoiminnan irtainta omaisuutta ja toimintaa kohtaavat yleisimmät vahinkoriskit silloin, kun kyseessä on yhdistyksen, piirin tai liiton suunniteltu tapahtuma tai toiminta. Sillä vakuutetaan se irtain omaisuus ja ne toiminnot, jotka yleensä kuuluvat järjestötoimintaan. Korvauksissa huomioidaan omavastuuosuus.

Esinevakuutuksella korvataan äkillisiä ja ennalta-arvaamattomia vahinkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi yhdistyksen omaisuuden äkillinen ja ennalta-arvaamaton, ulkoisen syyn aiheuttama rikkoutuminen, esimerkiksi tulipalon, vuodon tai murron aiheuttamat vahingot. Kulumisesta, ruostumisesta, valmistusvirheestä, omaisuuden unohtamisesta tai kadottamisesta aiheutuvia vahinkoja tai omaisuuden kunnossapitoa vakuutus ei kuitenkaan kata. Esinevakuutus on täysarvovakuutus, jolloin vakuutuksen kohde on vakuutettu ilman sovittua vakuutusmäärä. Korvattavien vahinkojen suuruutta on rajoitettu enimmäiskorvauksella, joka on esinevakuutuksessa 550 000 euroa. Vahingoittunut omaisuus korvataan jälleenhankinta-arvon perusteella paitsi, jos omaisuuden arvo on laskenut alle 50 prosenttiin siitä. Tällaisessa tapauksessa korvaus suoritetaan päivän arvon perusteella, eli uuden omaisuuden hankintakustannuksesta vähennetään omaisuuden arvon alentuminen iän ja käytön myötä. Koneiden ja laitteiden rikkoutumisvahingoissa korvattavan vahingon määrä määritellään ikävähennyksen avulla ja niistä tehdään 10% vuotuinen ikävähennys toisesta käyttövuodesta alkaen. Ikävähennystä ei tehdä, jos vahingon on aiheuttanut tulipalo, räjähdys tai nestevuoto rakennuksen kiinteästä putkistosta taikka esine on anastettu.

Lisäkuluvakuutuksen tarkoituksena on korvata järjestölle syntyneet ylimääräiset kulut, jotka ovat aiheutuneet korvattavan esinevahingon aiheuttamasta järjestötoiminnan keskeytymisestä. Jos järjestön toimitiloissa esimerkiksi sattuu tulipalo, jonka takia järjestön on siirrettävä toimintansa väliaikaisesti toisiin tiloihin lisäkuluvakuutus korvaa muuttokustannukset ja lisääntyneet vuokrakulut.

Vastuuturvat kattavat järjestön toisille aiheuttamia henkilö- ja esinevahinkoja, joista järjestö on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Toiminnan vastuuvakuutus puolestaan korvaa järjestötoiminnassa vakuutuksen voimassaolokaudella toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, kun vahinko on todettu vakuutuskauden aikana ja kun järjestö on siitä korvausvastuussa. Vastuuvakuutukseen sisältyy tuotevastuuvakuutus, sillä on mahdollista, että järjestötoiminnassa toiselle tarjotusta tuotteesta aiheutuu esine- tai henkilövahinkoja. Se ei kuitenkaan korvaa vahinkoa, joka aiheutuu esimerkiksi tuotteen ominaisuudesta tai ohjeen virheellisyydestä. Varallisuusvakuutuksesta korvataan vakuutettuna olevan järjestön jäsenelleen aiheuttama sellainen taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon ja josta vakuutuksen ottaja on korvausvastuussa.

Järjestövakuutuksen oikeusturva auttaa riita- ja rikosasioissa. Oikeusturvan avulla järjestö voi kattaa kustannuksia, joita syntyy tilanteessa, jossa tarvitaan lakimiehen asiantuntemusta. Vakuutus kattaa vakuutuksen voimassaoloajan aikana syntyneen riidan kuluja, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä esimerkiksi järjestötoimintaan liittyvissä sopimusriidoissa tai työsuhderiidoissa.

Toissijainen autovakuutus korvaa liiton jäsenten ja toimihenkilöiden omistamat tai pysyvässä hallinnassa olevat, Suomessa yksityiseen käyttöön rekisteröidyt tai tilapäisesti vuokratut/lainatut, enintään 15-vuotiaat henkilö- ja pakettiautot silloin kun ne ovat järjestötoimintaan liittyvässä käytössä ja kun liitto suorittaa korvausta liiton matkustusohjesäännön mukaan. Nimensä mukaisesti vakuutus on toissijainen ja siitä suoritetaan korvaus ainoastaan, jos vakuutuksen kohteena olevalle autolle ei ole ajoneuvokohtaista vakuutusta tai muuta autovakuutusta.

Järjestövakuutukseen sisältyvä matkavakuutus on voimassa järjestön jäsenilleen järjestämissä tapahtumissa kuten valtuuston ja järjestön kokouksissa, koulutustilaisuuksissa, seminaareissa jne. Tilaisuudesta tai matkasta on oltava päätös hallituksen kokouksen pöytäkirjassa tai vastaavassa asiakirjassa. Vakuutus on myös voimassa tilaisuuksiin liittyvillä meno- ja paluumatkoilla. Matkavakuutuksen piiriin kuuluvat liiton, sen jäsenjärjestöjen sekä alueellisten paikallisjärjestöjen alle 70-vuotiaat jäsenet ja toimihenkilöt. Lisäksi vakuutettuina ovat liiton ulkomaiset vieraat ja tulkit osallistuessaan liiton järjestämiin tilaisuuksiin Suomessa. Matkavakuutukseen sisältyy matkustajavakuutus, matkatavaravakuutus sekä matkavastuu– ja matkaoikeusturvavakuutus.

Tarkempi kuvaus vakuutuksesta: Järjestövakuutus 2020

Vakuutusturva ammunnan kokeiluun (16-534-389-2)

RUL:n ja RES:n yhteisesti hankkima  vakuutus kattaa ammuntaa kokeilevat henkilöt.

Suomen Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton puitteissa on mahdollista järjestää ampumatilaisuuksia, joissa myös ammuntaa kokeilevat henkilöt ovat tapaturma- ja vastuuvakuutuksen piirissä. Vakuutukset ovat voimassa liitto-, piiri- sekä yhdistys- ja kerhotason tapahtumissa.

Aloite vakuutukselle on tullut kentältä. Nyt satunnainen ampumisen kokeilija on myös liiton tarjoaman vakuutuksen piirissä.

Tämänkaltaisia tapahtumia ovat mm. yhdistysten järjestämät tutustumisammunnat, joita järjestetään vuosittain paljon eri puolilla maata. Näihin on osallistunut paljon myös ei-jäseniä, jotka saavat nyt vakuutusturvan OP-vakuutukselta.

Ammunta on suosituin reserviläistoiminnan muoto. Siihen kuuluu laaja kirjo erilaisia aseita ja ampumalajeja alkaen ilma-aseammunnasta ja päätyen sovellettuun reserviläisammuntaan. Monet Reserviupseeriliiton paikallisyhdistykset tarjoavat vasta-alkajille myös koulutusta ja laina-aseita. Yhdistykset järjestävät ammuntoja, joko omilla radoillaan tai varaavat ampumavuoroja jäsenilleen paikallisilta radoilta. Myös Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen radoilla ammuntaan paljon.

Säännöllisesti ammuntaa harrastavilta edellytetään useimmissa yhdistyksissä RUL Plus -jäsenyyden tai SAL:n ampumalisenssin hankkimista. Nämä tarjoavat kattavan vakuutusturvan, joka kattaa paitsi kilpailutilanteet myös omaehtoisen harjoittelun.

Puolustusvoimien ampumakilpailujen vastuuvakuutus  (16-519-386-3)

Vakuutus koskee Puolustusvoimien järjestämiä ampumakilpailuja, joiden järjestelyissä yhteistyökumppaneina ovat Suomen Reserviupseeriliitto ry, Reserviläisliitto ry  tai Reserviläisurheiluliitto ry, ja joihin voivat osallistua reserviläiset ja ei-asevelvolliset. Vakuutus on voimassa vain vakuutuksenottajalle ilmoitetuille henkilöille näissä kilpailuissa, harjoituksissa ja näihin välittömästi liittyvillä matkoilla sekä kotimaassa että muissa Pohjoismaissa.

Liitto on vakuuttanut erillisellä tapaturmavakuutuksella tässä sopimuksessa tarkoitettuihin Puolustusvoimien järjestämiin ampumakilpailuihin osallistuvat henkilöt

Vakuutuksesta korvataan vakuutusmäärien puitteissa myös sellainen ehtojen mukaan korvattava vahinko, joka suoraan tai epäsuorasti on aiheutunut terrorismista.

Kopiot vakuutuskirjoista on tarvittaessa saatavissa liiton toimistolta.