PUHUTAAN MAANPUOLUSTUKSESTA! - Asevelvollisuus ja maanpuolustusvelvollisuus

Suomen perustuslain 127. pykälässä määritetään, että jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Voidaan siis todeta, että jokainen 18 vuotta täyttänyt suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Poikkeustilanteita ja kansan kriisinsietokykyä pohdittaessa maanpuolustusvelvollisuus onkin asia, joka monesti herättää kysymyksiä. Maanpuolustusvelvollisuuden tunnetuin muoto on asevelvollisuus, joka koskettaa Suomessa kaikkia 18–60-vuotiaita miehiä.

- Asevelvollisuus koskettaa kaikkia Suomen kansalaisuuden omaavia miehiä, ja naisille se on vapaaehtoinen. Maanpuolustusvelvollisuus tulee jo perustuslaissa, eli jokaisen Suomen kansalaisen velvollisuus on osallistua maanpuolustukseen. Se voi tapahtua monin eri tavoin ja muodoin, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen avaa.

Miesten asevelvollisuus kattaa joko aseellisen tai aseettoman palveluksen, tai vaihtoehtoisesti siviilipalveluksen. Naiset voivat hakeutua naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen, joka on sisällöltään samanlainen kuin miesten varusmiespalvelus. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisen myötä naiset ovat yhtä lailla asevelvollisia 60-vuotiaiksi. Vakaumuksen perusteella on mahdollista saada vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen. Asepalvelus, kutsunnat ja kertausharjoitukset ovat jokapäiväisessä yhteiskunnassa näkyvimpiä osia asevelvollisuudesta.

- Yleinen asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus pitävät sisällään sotilaskoulutuksen, josta vastaa Puolustusvoimat. Koulutuksen jälkeen henkilö siirtyy Puolustusvoimien reserviin, josta Puolustusvoimat vastaa ja ylläpitää kaikkea tietoa asevelvollisuusjärjestelmässään. Miehistö on ollut asevelvollinen 50 ikävuoteen ja aliupseerit ja siitä ylöspäin 60 ikävuoteen asti. 1.1.2026 lähtien reserviläisikä nousee kaikilla 65 vuoteen. Tämä tulee koskettamaan vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia, Nenonen kertoo.

Suomalainen asevelvollisuus onkin tehokas tapa vastata turvallisuusympäristön vaatimuksiin ja taata Puolustusvoimille riittävät resurssit toimintaan tilanteen niin vaatiessa. Laadukas varusmiespalvelus ja asepalvelus kouluttaa vuosittain suuren joukon nuoria aikuisia sotilaallisen maanpuolustuksen monipuolisiin tehtäviin.

Kaikki maanpuolustus ei kuitenkaan ole sotilaallista, ja se näkyy erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen laajalla kentällä. Monenlaiset yhdistykset, järjestöt ja organisaatiot toimivat viranomaisten tukena erilaisissa kokonaisturvallisuutta ylläpitävissä ja kehittävissä tehtävissä, sekä ovat tärkeitä maanpuolustustahdon luojia. Erilaiset harrastukset ja järjestötoiminta ovatkin oivia keinoja toteuttaa maanpuolustusvelvollisuutta, kuten Nenonen opastaa:

- Maanpuolustusvelvollisuutta voi toteuttaa siten, että voit joko nuorempana tai vanhempana osallistua monipuolisesti maanpuolustustoimintaan. Esimerkiksi vapaapalokuntatoiminta nuorella on jo maanpuolustusvelvollisuutta, koska siinä opitaan kokonaisturvallisuuteen liittyviä tärkeitä taitoja. Katsoisin myös metsästyksen tähän samaan, koska siinä opetellaan ampumataitoja tai vaikka kartan- ja maastonlukua sekä metsässä kulkemista, kuten myös partiotoiminnassa. Lisäksi liikunta on erittäin tärkeää eli että pidetään huolta fyysisestä kunnosta. Kaikki tämänkaltainen turvallisuuteen liittyvä toiminta, joka kehittää kansalaistaitoja, palvelee myös maanpuolustusvelvollisuutta. Kaiken ei tarvitse aina olla sotilaallista koulutusta, eli se on myös tärkeä muistaa.

Jokaiselle löytyykin siis varmasti jokin harrastus, taito tai muu tapa toteuttaa maanpuolustusvelvollisuuttaan. Jo ensiaputaidot, alkusammutuksen osaaminen ja vaikka 72 tuntia- konseptin mukainen varautuminen edistävät sitä, että yksilön tai yhteiskunnan poikkeustilanteista selvitään varmemmin. Maanpuolustus on meidän kaikkien yhteinen asia, ja jokaisen työpanos on tärkeä.

- Jokainen pystyy hyvin toteuttamaan maanpuolustusvelvollisuutta osallistumalla järjestöjen toimintaan, kuten esimerkiksi Suomen suurimman maanpuolustusjärjestön Reserviläisliiton ja sen paikallisyhdistysten toimintaan. Tarjoamme eri ikäisille miehille ja naisille sekä eri taidoilla oleville mahdollisuutta osallistua monipuolisesti toimintaan, Nenonen muistuttaa.

Pohjois-Karjalan alueella reserviläistoimintaa tarjoaa Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri sekä Pohjois-Karjalan Reserviläispiiri. Lähes jokaiseen reserviläispiirin paikallisyhdistykseen liittyäkseen riittää, että on täysi-ikäinen Suomen kansalainen, eli suoritettua asepalvelusta ei välttämättä vaadita. Toiminta on monipuolista, erityisesti ammuntaa, perinteitä ja fyysistä toimintakykyä sisältäviä tapahtumia. Tervetuloa mukaan!

Teksti: Milja Muikku

PUHUTAAN MAANPUOLUSTUKSESTA! -keskusteleva juttusarja on uusi avoimeen keskusteluun ja tiedon välittämiseen tähtäävä artikkelisarja, jonka toteutuksen takana on Pohjois-Karjalan Reserviupseeri- ja Reserviläispiirin yhteinen Naistoimikunta. Juttusarjan ensimmäisessä vaiheessa käsitellään kuutta eri teemaa maanpuolustuksen laajalta kentältä.