23.04.2018

Sotilaspoikatoiminnan aloittamisesta 90 vuotta


Ensimmäinen asetus (2.8.1918) suojeluskunnista mahdollisti alle 17-vuotiaan pojan toiminnan suojeluskunnassa vanhempien suostumuksella ja suojeluskunnan esikunnan harkinnan perusteella. Toiminta oli voimistelua, urheilua ja kansalaiskunnon kasvattamista. Pojille perustettiin omia yksiköitä, joista käytettiin nimitystä oravakomppaniat.

Oravakomppaniavaiheen jälkeen vuoden 1928 lopulla perustettiin suojeluskuntien poikaosastoja 12-16 -vuotiaille pojille. Osastojen määrä nousi vuoteen 1942 mennessä 631:een.

Sotilaspoika -nimi virallistettiin Suojeluskuntain komentajan päiväkäskyssä 17.9.1941, missä viitataan Vänrikki Stoolin henkilöihin: ”Siellä astuu vastaamme Sotilaspoika. Se olkoon poikiemme nimi. Sen on Runeberg antanut, se on isien perinnön vapaaehtoisen maanpuolustajan tunnuskilpi.”

Kotirintama ratkaisi kansakuntamme kestämisen lähes 75 vuotta sitten tekemällä kaikkensa siviiliväestön ja rintamalla taistelevien hyväksi. Sotilaspoikien ja lottatyttöjen panos vapautti kymmeniätuhansia miehiä rintamatehtäviin.
                     
Koko Suomi oli taisteluissa mukana. Yli puoli miljoonaa henkilöä naiset mukaan lukien oli palveluksessa syystalveen 1944 saakka. Missään muussa sotaa käyneessä maassa ei yhtä suuri osa väestöstä osallistunut aktiivipalvelukseen.

Tuon joukon täydensivät sotilaspojat ja lottatytöt, joista osa sai sittemmin tammenlehvän rintapieleensä. He ovat osa suomalaista veteraaniperhettä.

Urheilun ja kasvatuksellisen työn ohessa sotilaspojat osallistuivat kotirintamalla raaka-aineiden kierrätykseen teollisuudelle ja polttopuun hankintaan. Sotilaspojat toimivat pelastustehtävissä ja sotilaallisen toiminnan aputehtävissä lähetteinä ja viestimiehinä. Vanhimmat sotilaspojat osallistuivat aseellisiin tehtäviin ilmatorjuntamiehistönä, desanttien etsintäpartioissa ja vartiomiehinä.

Sotilaspoikia oli vuonna 1944 toiminnan päättyessä rekisteröity 72 300. Heidän keski-ikänsä on yli 85 vuotta.

Sotilaspoikatoiminta vuosina 1928–1944 oli kattavaa kansalaiskasvatusta.  Yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen taito sekä velvollisuuden tunto isänmaan rakkauden ohella olivat avuja, jotka kannustivat sotilaspoikia toimissaan sekä sodan että jälleenrakentamisen aikoina. Ne ovat sotilaspoikien perintö nykynuorille.

Hannu Luotola
puheenjohtaja
Sotilaspoikien Perinneliitto ry
Soldatgossarnas Traditionsförbund rf

(Pohjois-Karjalan Sotilaspojat on Karjalan Poikien Killan jäsenjärjestö)