PUHUTAAN MAANPUOLUSTUKSESTA! - Naiset monipuolisella maanpuolustuskentällä

Maanpuolustus on perinteisesti mielletty miesten tehtäväksi, ainakin sotilaallisen maanpuolustuksen osalta. Asevelvollisuus on koskenut miehiä, ja sotien aikaan juuri miehet lähtivät rintamalle taistelemaan Suomen itsenäisyyden puolesta. Naisilla on kuitenkin myös ollut merkittävä rooli maanpuolustuksen tukijana, mahdollistajana ja myös käytännön toteuttajana, esimerkiksi sotien aikaan lotta- ja marttatoiminnassa.

– Naisten rooli maanpuolustustyössä on kehittynyt merkittävästi 1900-luvulla, etenkin sotien myötä. Lottien perintö elää yhä tänä päivänä vahvasti vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Tehtävät, joissa lotat toimivat sotien aikana, toimivat tänäkin päivänä useiden koulutusten esikuvina. Siinä, missä naisten rooli kotirintamalla ja siviiliyhteiskunnan ylläpitäjinä olisi edelleen merkittävä, osallistuisivat naiset tällä kertaa myös taistelemalla rintamalla miesten rinnalla. Juuri tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun ensimmäiset naiset astuivat suorittamaan vapaaehtoista asepalvelusta, kertoo Reserviläisliiton ja Naisten Valmiusliiton 1. varapuheenjohtaja Lotta Nissi.

Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtaja Pia Lindell pohtii, että maanpuolustustahtoa on aina ollut myös naisilla, joskin tahdon suuruus on korreloinut yhteiskunnan turvallisuustilanteen mukaan. Nykypäivänä on ruvettu puhumaan yhä enemmän naisten tekemästä työstä sotien aikaan, ja siitä, miten koko kansa osallistui yhteisesti maanpuolustukseen:

– Lotat toimivat omassa ajassaan perinteisissä naisten rooleissa, kuten muonituksessa ja lääkinnässä tai toimistotyössä. Lotat hoitivat myös varainkeruuta, jolla esim. voitiin hankkia useita kenttäsairaaloita puolustusvoimien käyttöön. Huomionarvoista oli Lotta Svärd -järjestön antama koulutus johtamistehtäviin. Itsenäisyyden alkuaikoina naisten asema oli selvästi alisteinen suhteessa miehiin. Yhteiskunnassa naisjohtajuus hyvin harvinaista tuohon aikaan.

– Vuonna 1944 Lotta Svärd -järjestön toiminta pakkolopetettiin valvontakomission käskystä. Lotta Svärd -järjestö on edelleen maailman suurin naisten maanpuolustusjärjestö suhteutettuna väestömäärään. Lottuudesta vaiettiin ja näkyvä maanpuolustustyö loppui lähes täysin. Uutta toimintaa alkoi muotoutua 1940-luvun lopussa miesten reserviupseeriyhdistysten yhteyteen tukien miesten toimintaa. Tällä hetkellä naiset voivat ja haluavat osallistua maanpuolustustyöhön laajasti, Lindell muistuttaa.

2000-luvulla maanpuolustustyön jakautumisessa miesten ja naisten välillä on menty jo tasa-arvoisempaan suuntaan. Vuodesta 1995 alkaen naiset ovat halutessaan voineet suorittaa naisten vapaaehtoisen asepalveluksen, ja osallistua siten sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin siinä missä miehetkin. Tämän päivän arjessa onkin jo tavallista, että naisia näkee kertausharjoituksissa ja upseerin uralla. 

– Suorittamalla naisten vapaaehtoisen asepalveluksen naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet sotilasvirkoihin ja uraan Puolustusvoimissa. Suomen liityttyä Natoon se tulee myös tarjoamaan uusia kansainvälisiä mahdollisuuksia. Reservissä eri reserviläisjärjestöt tarjoavat toimintaa, jossa omaa toimintakykyään on helppo ylläpitää. Samoin osallistumalla Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) toimintaan voit ylläpitää osaamistasi ja kerryttää kertausharjoitusvuorokausia, Nissi kertaa naisten osallistumismahdollisuuksia.

Sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien lisäksi tarjolla on myös paljon muita yhtä tärkeitä tehtäviä vapaaehtoisen maanpuolustuksen riveissä. Esimerkiksi Maanpuolustuskoulutus MPK ja Naisten Valmiusliitto mahdollistavat nousujohteisia ja vastuullisia kouluttajapolkuja sekä merkityksellistä tekemistä varautumisesta ja turvallisuudesta kiinnostuneille.

– Naiset voivat hankkia valmiuksia toimia erilaisissa tukitehtävissä kuin myös asiantuntijoina. Kokonaismaanpuolustuksessa huomioidaan entistä enemmän myös henkinen kriisinsietokyky. Kaikki toiminta, joka parantaa yksilön kriisinsietokykyä ja valmiuksia toimia häiriötilanteissa vahvistaa koko yhteiskuntaa. Ei-sotilaallinen maanpuolustus kattaa esimerkiksi henkisen kriisinsietokyvyn vahvistamisen, väestönsuojelun, viestinnän, johtamisen, ensiaputaidot, huoltovarmuuden ja yhteisöjen arjen jatkuvuuden turvaamisen, kertoo Lindell.

–  Kokonaismaanpuolustuksessa painopiste ei ole vain fyysisissä valmiuksissa, vaan myös psykologisessa ja sosiaalisessa kriisinkestävyydessä – siinä, miten ihmiset selviytyvät, tukevat toisiaan ja pitävät yhteiskunnan toimivana myös häiriötilanteissa. Lisäksi naiset voivat olla merkittävässä roolissa maanpuolustushengen ja -perinteen välittämisessä eteenpäin – kotona, työssä ja kaikissa oman elämänpiirin yhteisöissä, Lindell kannustaa.

Lotta Nissi muistuttaa, että tulevaisuudennäkymät vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuustyön kokoamiseksi ovat myönteiset. Työn alla on entistä näkyvämmin juuri siviiliosaamisen hyödyntäminen erilaisissa poikkeustilanteissa, sekä osaavan henkilöstön nimeäminen ei-sotilaallisiin tehtäviin:

–  Naisten Valmiusliitto jäsenjärjestöineen tarjoaa useita mahdollisuuksia naisille, jotka eivät ole suorittaneet naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Myös MPK tarjoaa ei-sotilaallista koulutusta. Nykyisellä hallituskaudella saataneen vihdoin aikaiseksi kokonaisturvallisuusrekisteri, joka kokoaa yhteen tiedot osaavista henkilöistä, heidän koulutuksestaan, sijainnistaan ja valmiudestaan toimia, mikäli yhteiskunta kohtaa kriisin. Tällä on suuri merkitys erityisesti naisille, joilla ei ole muuta määrättyä poikkeusolojen tehtävää tai sijoitusta.

Kaikenlainen yhteiskunnan ja kansalaisten kriisinkestävyyteen liittyvä toiminta on siis tärkeää. Kaikki maanpuolustus ei ole sotilaallista, vaan yhteinen kokonaisturvallisuus ja varautuminen on avainasemassa kokonaismaanpuolustuksen näkökulmasta. Yhteiskunnan on kyettävä toimimaan niin pienissä kuin suuremmissakin poikkeusoloissa. Sillä, toteuttaako maanpuolustustyötä mies vai nainen, ei ole merkitystä, vaan sillä että jokainen tekee jotain. Mukaan toimintaan kannattaa lähteä jo oman lähipiirin varautumistaitojen kehittämiseksi.

–  Mukaan toimintaan pääsee liittymällä esimerkiksi Reserviläisliiton paikallisyhdistyksiin, joita löytyy ympäri Suomea. Yhdistykset tarjoavat paljon erilaista toimintaa jäsenilleen. Mikäli ei halua sitoutua mihinkään järjestöön, voi osallistua vaikka Naisten Valmiusliiton järjestämään koulutukseen tai MPK:n toimintaan. Mukaan pääsee monella tavalla, eikä osallistuminen vaadi aiempaa kokemusta. Ensimmäinen askel on usein kiinnostuksen herääminen ja päätös tehdä jotain yhteisen hyvän eteen. Tärkeintä on lähteä mukaan – jokainen osallistuja lisää yhteistä osaamista, verkostoja ja varmuutta toimia, jos arki yllättäen muuttuu, Nissi ja Lindell summaavat.

Teksti: Milja Muikku

PUHUTAAN MAANPUOLUSTUKSESTA! -keskusteleva juttusarja on uusi avoimeen keskusteluun ja tiedon välittämiseen tähtäävä artikkelisarja, jonka toteutuksen takana on Pohjois-Karjalan Reserviupseeri- ja Reserviläispiirin yhteinen Naistoimikunta. Juttusarjan ensimmäisessä vaiheessa käsitellään kuutta eri teemaa maanpuolustuksen laajalta kentältä.