PUHUTAAN MAANPUOLUSTUKSESTA! - Perinteet ja historia maanpuolustuksessa

Meidän tuntemamme nykyaikainen maanpuolustus ja reserviläistoiminta perustuu pitkälti siihen, miten on toimittu jo vuosikymmeniä – eli historiaan. Asevelvollisuus ja varusmiespalvelus on monelle ensimmäinen kokemus yhteisestä sukupolvien mittaisesta maanpuolustajien ketjusta, maanpuolustusperinteistä ja siitä maanpuolustustahdosta, joka on pitänyt Suomen itsenäisenä jo yli sata vuotta.

Maanpuolustukseen liittyykin monia perinteitä, joista näkyvimpiä ovat varmasti erilaiset liputus- ja juhlapäivät, kuten kaatuneitten muistopäivä, kansallinen veteraanipäivä sekä lippujuhla- ja itsenäisyyspäivät. Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Ilpo Saarelainen kuvaa nykypäivän maanpuolustuksen perinteiden muodostuneen erityisesti sotien jälkeisinä aikoina:

- Ajattelen, että yksi keskeisin perinne maanpuolustuksessa on veteraanitoiminta, joka tavallaan alkoi jo talvisodan jälkeen Aseveljien liiton perustamisesta. Sitten Sotainvalidiliiton, Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamamiesveteraaniliiton perustamiset ja niiden toiminta loivat kuvaa maanpuolustuksen merkityksestä, mutta myös siitä, kuinka sotiemme veteraanit huolehtivat sodan jälkeen ja vanhetessaan toisistaan "veljeä ei jätetä" -periaatteella.

- Toinen näkyvä maanpuolustukseen liittyvä perinne on ollut kiltatoiminta. Hyvin monet sodan aikaisen joukko-osaston (etenkin rykmentti- ja divisioonatasolla) veteraanit perustivat oman joukko-osastonsa kiltoja. Kiltatoiminnalla oli vahva sosiaalinen merkitys veteraaneille. Kiltatyössä myös paljon autettiin huono-osaisia veteraaniveljiä ja heidän perheitään. Kiltatoiminta ja veteraanijärjestöt olivat myös vuosikymmeniä näkyvä joukko maanpuolustusjuhlissa, paraateissa, kiltojen vuosipäivinä jne. Tämä antoi kuvaa suurelle yleisölle siitä hengestä ja maanpuolustustahdosta, mikä veteraaneilla edelleen oli. He tällä hiljaisella mutta näkyvällä esiintulollaan tavallaan myös olivat jatkuva muistutus epäilijöille ja pasifisteillekin siitä, mitä aseveljeys merkitsee ja on saanut aikaan. Toki myös perinteiset itsenäisyyspäivän, kansallisen veteraanipäivän ja Kaatuneiden muistopäivän juhlajumalanpalvelukset ja seppeleenlaskut ovat osa näkyviä maanpuolustuksen perinteitä, Saarelainen kertoo.

Suomen historian tapahtumat ja vahva maanpuolustustahto ovatkin muovanneet suomalaisista vahvan kansan, joka tänä päivänäkin olemme. Reserviläistoiminta ja vapaaehtoinen maanpuolustus on vuosi vuodelta entistä suositumpaa, ja hyvin monien kansalaistaitojen merkitystä yhteiskunnan varautumisen ja turvallisuuden ylläpitämisessä korostetaan. Maanpuolustus onkin koko kansan yhteinen asia.

- Erityisesti viime sotien vaiheet, torjuntavoitto ja itsenäisyyden säilyttäminen ovat keskeinen perusta maanpuolustustahdollemme. Elleivät tuon ajan kansalaiset olisi puolustaneet maatamme hyökkääjää vastaan, ei meillä olisi ollut itsenäisyyttä eikä omaa maanpuolustusta. Toki maanpuolustukseen liittyvä historia ja historiakäsitys on tätäkin laajempi. Yksi keskeinen historian merkkipaalu oli Suomen itsenäistyminen ja sitä seurannut vapaussota. Samaan aikaan syntynyt jääkäriliike ja koko sotien välisen ajan maanpuolustuksesta ja maanpuolustustahdosta huolta kantaneet Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-järjestöt ovat olleet keskeinen osa suomalaista maanpuolustusta ja maanpuolustustahtoa. Historian saatossa toki etenkin 1960–70-luvuilla YYA-Suomessa nämä olivat myös arvostelun kohteena. Nyt nähdään niin jääkäriliikkeen, suojeluskuntien kuin lottienkin työn arvo toisella tavalla. Ne loivat osaltaan maanpuolustuskykyä ja pohjaa tavallisten kansalaisten osallistumiselle maanpuolustukseen, Saarelainen muistuttaa.

Vahva maanpuolustustahto ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, ja vastustajiakin riitti suomalaiselle maanpuolustusmallille. Vielä 2000-luvullakin asevelvollisuusjärjestelmää on pohdittu useaan otteeseen, ja moni maa on siitä luopunut. Vahva kunnioitus veteraanien työhön ja itsenäisyyden säilyttämiseen elää kuitenkin kansalaisissa vahvana:

- On vielä sanottava, että YYA-Suomessa maanpuolustus, yleinen asevelvollisuus ja isänmaallisuus eivät olleet kovin korkeassa kurssissa. Niin maanpuolustusta, puolustusvoimia kuin yleistä asevelvollisuuttakin arvosteltiin ja niitä pidettiin tietyllä tavalla militarismina. Jossakin syvällä kansan keskuudessa kuitenkin, ehkä juuri veteraanipolven ansiosta, eli maanpuolustustahto ja isänmaan rakkaus sekä veteraanipolven työn kunnioitus. Se ei kadonnut koskaan kansan syvissä riveissä, vaikka se painuikin pois näkyvästä uutisoinnista.

Voidaankin siis todeta, että perinnetoiminnalla on edelleen vahva vaikutus maanpuolustustahtoon vapaaehtoisen maanpuolustuksen modernisoitumisesta huolimatta.

- Erityisesti veteraanityöhön ja perinnekiltoihin liittyvä toiminta on sellaista, mikä tuo esiin koko Tammenlehvän sukupolven maanpuolustustahtoa. Tämä maanpuolustustahto on hyvä esimerkki ja viitoittaja tähänkin aikaan. Ymmärrämme näiden perinteiden ja siinä toimineiden perinnejärjestöjen kautta sen, että jos Tammenlehvän sukupolvi ei olisi puolustanut ja rakastanut tätä maata, ei meillä olisi mitään. Jo yksin heidän kiittämisensä ja kunnioittamisensa on riittävä syy pitää yllä maanpuolustustahtoa. Siksi myös Tammenlehvän Perinneliitolla sen jäsenjärjestöineen on iso tehtävä jatkaa tätä veteraanien perinnettä kuten perinneliiton tehtävässä todetaan: ”edistää kansallista yhtenäisyyttä, pitää yllä ja edistää maanpuolustustahtoa, vaalia koko Tammenlehvän sukupolven kulttuuriperintöä ja jatkaa veteraanien tukityötä.”, Saarelainen pohtii.

Näiden arvokkaiden perinteiden ja vahvan maanpuolustustahdon ylläpitämiseen voi kukin osallistua tahollaan. Monet maanpuolustusjärjestöt toimivat yhteisesti perinneasioissa, ja esimerkiksi monet alueelliset yhdistykset ovat päävastuussa oman paikkakuntansa perinnetyöstä:

- Perinnetyöhön voi osallistua tulemalla mukaan esimerkiksi Tammenlehvän perinneliiton ja sen jäsenjärjestöjen toimintaan. Osallistumalla maanpuolustustapahtumiin, seppeleenlaskuihin ja erityisesti välittämällä nuorille tietoa maanpuolustuksesta ja itsenäisyytemme hinnasta ylläpidämme maanpuolustustahtoa. Historiatiedon kokoaminen ja esillä pitäminen ovat myös tärkeä osa siinä, miten perinteitä arvostetaan ja tuodaan näkyviksi, Saarelainen kannustaa.

Teksti: Milja Muikku

PUHUTAAN MAANPUOLUSTUKSESTA! -keskusteleva juttusarja on uusi avoimeen keskusteluun ja tiedon välittämiseen tähtäävä artikkelisarja, jonka toteutuksen takana on Pohjois-Karjalan Reserviupseeri- ja Reserviläispiirin yhteinen naistoimikunta. Juttusarjan ensimmäisessä vaiheessa käsitellään kuutta eri teemaa maanpuolustuksen laajalta kentältä.