-
Välttämättömät:
Välttämättömät evästeet vaikuttavat verkkosivun toimintaan aktivoimalla verkkosivujen perustoiminnot, kuten sivustolla navigoinnin ja ostoskoriin liittyvät toiminnot. Verkkosivumme ei toimi ilman näitä evästeitä, joten ne tallennetaan ilman erillistä suostumusta.
-
Toiminnalliset evästeet:
Toiminnallisten evästeiden avulla voidaan muuttaa verkkosivujemme käyttökokemusta. Näihin evästeisiin tallennetaan esimerkiksi viimeksi katsotut sivut.
-
Tilastolliset evästeet:
Tilastollisia evästeitä käytetään ymmärtämään, kuinka kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivujemme kanssa. Tilastollisiin tarkoituksiin käytetty aineisto on anonymisoitua.
-
Markkinointievästeet:
Markkinointievästeitä käytetään seuraamaan verkkosivulla kävijöitä. Tarkoitus on kohdentaa sinulle mainoksia, jotka ovat relevantteja ja kiinnostavia, ja näin ollen arvokkaita meille ja markkinoijille.


Viestintäkysely kartoitti jäsenistön näkemyksiä viestinnän nykytilasta
Pohjois-Karjalan reserviupseeri- ja reserviläispiirit toteuttivat alkuvuodesta 2026 viestinnän kehittämiskyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin yhdistysten, piirien ja liittojen viestintä tavoittaa jäsenistön sekä millaisia kehittämistarpeita kentällä nähdään. Kyselyyn vastasi yhteensä 101 jäsentä eri puolilta maakuntaa, ja mukana oli niin rivijäseniä kuin luottamustehtävissä toimivia henkilöitä. Tulokset antavat varsin myönteisen kuvan nykyisestä viestinnästä, mutta nostavat esiin myös useita teemoja, joiden avulla viestintää voidaan edelleen parantaa.
Kyselyn perusteella valtaosa vastaajista kokee saavansa riittävästi tietoa toiminnasta. Lähes yhdeksän kymmenestä rivijäsenestä ilmoitti saavansa tarpeeksi tietoa oman yhdistyksensä toiminnasta, ja vielä suurempi osuus koki saavansa riittävästi tietoa myös piirien ja liittojen toiminnasta. Kokonaisuutena jäsenistö pitää viestintää onnistuneena ja toimivana.
Viestintäkanavien osalta kysely vahvisti sen, että jäsenistö käyttää tiedon saamiseen hyvin monenlaisia väyliä. Vaikka sosiaalinen media on tärkeässä asemassa ja erityisesti Facebook ja Instagram ovat monien seurannassa, eivät ne yksin riitä tavoittamaan jäsenistöä. Sähköposti, WhatsApp, verkkosivut sekä painetut lehdet koetaan edelleen merkittäviksi tiedonlähteiksi. Moni vastaaja korosti, että viestinnän monikanavaisuus on vahvuus, sillä kaikki jäsenet eivät käytä sosiaalista mediaa. Esimerkiksi noin viidennes vastaajista ilmoitti, ettei käytä somea lainkaan.
Piirien yhteiset Karjalan Pojat -kanavat näyttävät säilyttäneen asemansa tiedonvälityksessä. Lähes kaikki vastaajat kertoivat käyttävänsä Karjalan Pojat -verkkosivustoa ainakin satunnaisesti, ja valtaosa myös lukee Karjalan Pojat -lehteä. Samoin liittojen viestintä sai kyselyssä hyvän vastaanoton. Liittojen uutiskirjeitä pidetään asiasisältöisinä ja Reserviläinen-lehti tavoittaa käytännössä koko vastaajajoukon.
Positiivisista tuloksista huolimatta kyselyssä tunnistettiin myös useita kehityskohteita. Yksi keskeisimmistä huolista liittyy tiedon kulkeutumiseen yhdistysten johdolta yksittäisille jäsenille. Vaikka tietoa tuotetaan runsaasti, käytännöt sen jakamisessa vaihtelevat yhdistyksittäin. Osa vastaajista pohti, tavoittavatko piirien lähettämät viestit aina rivijäsenet. Samalla ajantasaisten yhteystietojen puute nähtiin konkreettisena haasteena tehokkaalle viestinnälle.
Monet vastaajat toivoivat myös viestinnän rakenteen selkeyttämistä. Reserviläistoiminnassa toimii useita eri tasoja, kuten paikallisyhdistykset, piirit ja liitot, joiden viestit saattavat näyttäytyä jäsenelle hajanaisina. Toiveena oli, että eri toimijoiden roolit ja vastuut näkyisivät viestinnässä nykyistä selkeämmin ja että jäsenen olisi helpompi hahmottaa, mikä tieto tulee mistäkin suunnasta. Myös eri viestintäkanavien tarkoitusta ja keskinäistä työnjakoa toivottiin tarkennettavan.
Kyselyssä nousi esiin tarve entistä säännöllisemmälle viestinnälle. Erityisesti kuukausittaisia tiedotteita tai yhteenvetoja pidettiin hyvänä tapana pitää jäsenistö ajan tasalla. Lisäksi jäsenet toivoivat enemmän ennakkotietoa tulevista tapahtumista, kilpailuista sekä koulutuksista. Ammunnat ja erilaiset koulutustapahtumat olivat aiheita, joista moni vastaaja haluaisi saada nykyistä enemmän tietoa ja pidemmällä varoitusajalla.
Kyselyn avoimissa vastauksissa muistutettiin myös vapaaehtoistoiminnan luonteesta. Yhdistysten ja piirien viestintää tekevät pääasiassa vapaaehtoiset, joiden aika ja resurssit ovat rajalliset. Tästä huolimatta vastaajat antoivat runsaasti tunnustusta aktiiviselle tiedottamiselle ja sille työmäärälle, jota viestinnän toteuttaminen vaatii.
Kokonaisuutena kyselyn tulokset antavat vahvan perustan viestinnän jatkokehittämiselle. Viestinnän voidaan todeta tavoittavan jäsenistöä pääosin hyvin ja vastaajien enemmistö on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Samalla tulokset osoittavat, että viestinnästä halutaan tehdä entistä selkeämpää, säännöllisempää ja jäsenlähtöisempää. Piirien johto hyödyntää kyselyn havaintoja viestinnän kehittämisessä tulevina vuosina, jotta tieto tavoittaisi jäsenistön mahdollisimman kattavasti ja oikea-aikaisesti.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille erinomaisesta palautteesta ja tärkeistä kehitysideoista. Näillä päästään eteenpäin!
