Ampumalajit

Pohjois-Karjalan reserviläis- ja reserviupseeripiirien toiminnassa jäsenten ampumaharrastuksen tukeminen on tärkeässä roolissa. Ampumatoiminta pyritään pitämään mahdollisimman monipuolisena, jotta kaikkien ammunnasta kiinnostuneiden jäsenille löytyisi mieluinen harrastus sekä mahdollisuus kokeilla uusia lajeja kiinnostuksensa mukaan. 

 

Tällä sivulla esitellään lyhyesti Pohjois-Karjalassa reserviläisampumatoiminnan piirissä harrastettavat ampumalajit. Lajeista kiinnostuneet voivat esittää lisäkysymyksiä joko oman yhdistyksenä vastuuhenkilöille tai tulitoimikunnan lajivastaaville.

 

 

Perinnease-ammunta

Perinneaseampumalajien tarkoituksena on säilyttää perinteiset sotilaskivääri- ja sotilaspistoolilajit osana reserviläistoimintaa. Perinneaselajit ovat lisäksi hyvä tapa ylläpitää perusammuntataitoja. Pohjois-Karjalassa perinneaseammunta on jo kauan ollut yksi pääampumamuodoista ja piireillä on ollut vuosittain vahva edustus kansallisenkin tason kilpailuissa.

Perinneaseammuntaa voidaan harrastaa joko pistoolilla tai kiväärillä. Perinnekivääriluokkia on useita, mutta perinnekiväärin laaja määritelmä on avotähtäimillä varustettu, mallinmukainen sotilaskivääri, jonka toimintaperiaatteena on lippaallinen kertatuli. Kiväärin kantohihna on oltava kiväärimallin mukainen. Esimerkiksi suomalaisvalmisteisissa perinnekiväärimalleissa hihnan on oltava Suomen puolustusvoimissa käytetyn mallin mukainen. Hihnan käyttö apuna ammunnassa on kaikissa perinnekiväärilajeissa sallittua ja suositeltavaa, sillä hihnatuesta on huomattavasti apua verrattuna hihnatta ampumiseen.

Pohjois-Karjalassa perinnekivääriammunta on ollut jo alkuajoistaan viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien ollut varsin suosittua. Piirinlaajuisia kilpailuja kiväärilajeissa järjestetään vuodessa vähintään kolme, joiden tulosten perusteella ratkaistaan piirien edustajat jokakeväisiin perinneaseiden SM-kilpailuihin sekä jokasyksyisiin pystykorvakiväärien SM-kilpailuihin. Suosituin perinnekiväärilaji Pohjois-Karjalassa on 30 laukauksen makuuammunta erilaisilta ampumamatkoilta. Perinnekiväärilajeja ovat myös 150 metrin 10 + 10 + 10 laukauksen kolmiasentoammunta sekä 100 metrin 10 + 10 laukauksen kaksiasentoammunta. Osa yhdistyksistä järjestää perinneaseilla myös erilaisia yhdistysten sisäisiä kilpailuja.

Perinnepistooli on yleismääritelmältään kaliiperiltaan vähintään 7 mm palvelus- tai sotilaskäyttöön ennen vuotta 1945 suunniteltu pistooli tai revolveri. Aseen on oltava mallinmukainen ja sen laukaisuvastuksen on kestettävä vähintään 1 kg:n paino. Perinnepistoolikilpailuissa määriteltyinä aseluokkina käytetään joko avointa perinnepistoolimallia tai Suomessa käytössä ollutta perinnepistoolimallia. Pohjois-Karjalan reserviläispiirien viime vuosien perinnepistoolikilpailuissa luokkana on yleensä ollut avoin perinnepistoolimalli, mutta tästä huolimatta Suomessa käytössä olleilla pistooleilla on kilpailijoiden keskuudessa lähes täydellinen suosio niiden helpon saatavuuden ja tuttuuden takia.

Perinnepistoolikilpailuita Pohjois-Karjalassa järjestetään keskimäärin vain yhdet vuodessa. Näiden piirinmestaruuskilpailujen tulosten perusteella valitaan perinnepistoolilajien SM-kilpailuedustajat. Lajeina perinnepistooliammunnassa ovat 25 metrin koulu- ja kuvioammunta sekä 50 metrin ammunta. Pohjois-Karjalassa järjestetään yleensä vain kahden ensin mainitun lajin kilpailuja, mutta SM-tason menestystä maakuntamme reserviläisampujat ovat saavuttaneet kaikissa kolmessa lajissa.

Vaatetuksena perinneaseammunnassa ei saa käyttää rata-ammuntavarusteita. Sotilasvaatetuksesta sallittuja ovat vain puolustusvoimien maastopuvut M91 ja M05. Aiemmin monet perinneampujat suosivat perinteisiä asepukuja, kuten M36, kilpailuvarusteinaan, mutta johtuen puolustusvoimien uusista säännöksistä, joiden mukaan sen ampumaradoilla ei saa käyttää muita kuin edellä mainittuja armeijan maastopukuja, ei SM-kilpailuissa enää ole ollut mahdollista perinneasuja käyttää. Sarkavaatetus on kuitenkin suosittua ampujien keskuudessa jäykän materiaalinsa takia, joka tarjoaa tukevan ampuma-asennon. Sarkapuvut ilman kokardeja, arvomerkkejä ja muita sotilasmerkkejä ovat kilpailuissa sallittuja, koska ne eivät ole sotilaspukuja.

Perinneaseammuntalajit ovat erinomaista tutustumista reserviläisammuntaan. Näiden lajien kautta niin nuoret kuin vanhemmatkin harrastajat voivat tutustua perinteisiin sotilasaseisiin ja opetella niiden avulla ammunnan perustaitoja, joiden sisäistäminen helpottaa myös muiden ampumalajien oppimista. Pohjois-Karjalassa mahdollisuudet harrastaa perinneammuntaa ovat edelleen verrattain hyvät ja kilpailutoiminta vireää. Kaikkien perinneammunnasta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä yhdistyksensä ampumavastaavaan sekä seurata kilpailukalenteria ja -kutsuja Karjalan Pojista, internetistä piirien tulitoimikunnan sivuilta tulitoimikunta.fi tai https://karjalanpojat.fi/toimikunnat/tulitoimikunta/tulitoimikunta-etusivu.

 

Reserviläisammunta

Reserviläisammuntojen historia RESULin alaisena lajina on verrattain lyhyt. Ensimmäiset tuolloin vielä palvelusammuntojen nimellä pidetyt lajin SM-kilpailut järjestettiin 2007 kesällä. Tämän jälkeen laji on kasvanut verrattain nopeasti ollen yksi suosituimmista ammuntamuodoista myös Pohjois-Karjalassa.

Käytettäviä aseita reserviläisammunnoissa ovat sotilastyyppiset itselataavat kiväärit ja pistoolit, koska reserviläisammuntojen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää reserviläisten perusampumataitoa sen tyyppisillä aseilla, joita he sodanajan tehtävässään käyttäisivät. Käytettävän kiväärin tulee olla sotilaskäyttöön suunniteltu tai toimintaperiaatteiltaan sellaiseen pohjautuva, avo- tai reikätähtäimellä ja 20, 30 tai 40 patruunan irrotettavalla lippaalla varustettu itselataava kivääri. Ase voi olla koottu markkinoilla yleisesti saatavilla olevista osista, mikäli aseen ominaisuudet eivät poikkea markkinoilla yleisesti saatavilla olevasta versiosta. Aseen kaliiberin tulee olla 5,45–8,00 mm. Hihnatuen käyttö ammunnan aikana on kielletty.

Suosituin asetyyppi kivääreissä ovat AR-15 tyyppiset aseet niiden tarkkuuden ja vähäisen rekyylin takia. Viime vuosina on harrastajakentän keskuudesta noussut kuitenkin toive mahdollisuudesta kilpailla tasavertaisesti myös perinteisemmillä AK-tyyppisillä aseilla. Tästä syystä Pohjois-Karjalan reserviläiskiväärikilpailuissa onkin ryhdytty jakamaan kiväärityypit kahteen aseluokkaan AR-luokkaan ja Muu-luokkaan. Näissä kahdessa luokassa kilpaillaan omissa kilpailuissaan, mutta joukkuekilpailussa eri luokkien kilpailijat edustavat yhteisesti omaa yhdistystään.

Pistoolikalusto reserviläisammunnoissa on vaihtelevampaa. Sääntöjen mukaan käytettävän pistoolin tulee olla alunperin sotilaskäyttöön suunniteltu tai toimintaperiaatteeltaan sen kaltainen, olkatueton, avotähtäimillä ja vähintään 7 patruunan irrotettavalla lippaalla varustettu itselataava pistooli. Ase voi olla koottu markkinoilla yleisesti saatavilla olevista osista, mikäli aseen ominaisuudet eivät poikkea markkinoilla yleisesti saatavilla olevasta versiosta. Aseen kaliiberin tulee olla vähintään 9,00 mm.

Ampumalajeja reserviläisammunnoissa on neljä. Ensimmäiset kaksi ovat kiväärilajeja. RA1 on perinteinen 10 laukausta paikallaan olevaan tauluun 150 metrin matkalta viiden minuutin aikana. RA2 ammutaan puolestaan kääntyviin tauluihin 150 metrin matkalta. Laukauksia on yhteensä 18 ja taulut ovat ensimmäisen kuuden laukauksen ajan näkyvissä 5 sekuntia, jolloin niihin ammutaan yksi laukaus. Tämän jälkeisessä kuuden laukauksen sarjassa taulut ovat piilossa 3 sekuntia, jolloin joka kääntöön ammutaan jälleen yksi laukaus. Viimeisessä kuuden laukauksen sarjassa taulut ovat esillä 5 sekuntia, jolloin joka kääntöön ammutaan tuplalaukaukset.

Pistoolilajeina ovat RA3 ja RA 4. Lajissa RA3 ammutaan myös 10 laukausta viidessä minuutissa paikallaan olevaan tauluun, mutta ampumamatka on pistoolin mukainen 25 metriä. RA4 ammutaan puolestaan viiteen 3 sekuntia näkyvissä olevaan taulukääntöön tuplalaukaukset eli yhteensä kymmenen laukausta.

Reserviläisammuntaharrastuksen aloittaminen on Pohjois-Karjalassa verrattain helppoa. Lajia harrastetaan suuremmassa osassa yhdistyksiä vähintään pistoolilajien osalta. Kivääriammuntaakin voi harjoitella ainakin RA1-ammunnan osalta suurimmalla osalla maakunnan ampumaradoista. Lisätietoa lajiharrastuksen aloittamisesta saat yhdistyksesi ampumavastaavilta tai piirien tulitoimikunnan nettisivuilta tulitoimikunta.fi tai https://karjalanpojat.fi/toimikunnat/tulitoimikunta/tulitoimikunta-etusivu.

 

SRA-ammunta

Tilanteenmukaisen aseenkäytön osaaminen on tärkeää jokaiselle sotilaalle eikä suomalainen reserviläinen ole poikkeus tähän sääntöön. SRA-ammunnan historia alkaa 1990-luvulta, jolloin reserviampuja-aktiivien piirissä ryhdyttiin kehittämään lajia, jossa yhdistyi varusmieskoulutuksesta monille tuttu ”sissipolkuammunta” ja kansainvälisesti tunnettu practical-ammunta. Tuloksena oli uudenlainen, leimallisesti suomalainen laji, joka tosin on nykyään levinnyt ainakin Viroon.

Sovelletun reserviläisammunnan tarkoitus on kehittää ja vertailla reserviläisten tilanteenmukaista ampumataitoa käyttäen nykyaikaisia palvelusaseita tai niiden kertatuliversioita. Ampujat liikkuvat ennalta määritellyllä alueella ampuen kunkin tehtävärastin rastikuvauksessa määriteltyjä maaleja.  Jokaiseen ampumasuoritukseen laaditaan ampumatehtävä, jossa ampuja joutuu toimimaan annetun tilannekuvauksen edellyttämällä tavalla. Ammuttavien taulujen muotoa, etäisyyttä tai sijoittelua ei ole vakioitu, vaan maalit sijoitetaan tilannekuvauksen mukaisesti ottaen huomioon radan olosuhteet. Ampujan saavuttama tulos muodostuu ampujan saavuttaman osumapistemäärän ja suoritukseen käyttämän ajan suhteesta. Lajissa pärjääminen vaatii siis sekä tarkkuutta että nopeutta. Kilpailujen lopputulokset lasketaan sääntöjen kuvaamalla tavalla niin, että eri sarjojen tulokset ovat vertailukelpoisia.

Käytettävät aseet SRA-ammunnassa ovat kivääri, pistooli ja haulikko. Kivääreiden ja pistoolien tulee käytännössä olla itselataavia paitsi harvoin kilpailuissa nähdyillä tarkka-ampujarasteilla, joissa on mahdollista käyttää myös pulttilukkoisia kivääreitä. Haulikoissa voidaan käyttää sekä itselataavia että pumppuhaulikoita. Haulikoissa tärkeintä on toimintavarmuus sekä riittävän suuri patruunakapasiteetti, sillä haulikkorastien pituus on useimmiten vähintään 7 laukausta ja maksimimäärää ei ole määritelty. Patruunakapasiteetiltaan pienen haulikon jatkuva lataaminen vie niin paljon aikaa että ampuja menettää nopeasti kilpailussa pärjäämismahdollisuutensa.

SRA:ssa otetaan huomioon ampumatekniikoissa sekä välineistössä tapahtuva yleinen kehitys sopeuttaen lajia tarvittaessa muuttuneiden tekijöiden mukaiseksi. Aseteknisissä säännöissä viimeisin muutos on punapistetähtäimien salliminen pistooleissa. Välineistösäännöissä uutta on muun muassa nyt muutamia vuosia käytössä ollut TST-luokan käyttöönotto. TST-luokan periaatteena on ammunnan harjoitteleminen todenmukaisessa sodanajan varustuksessa. Varustuksen paino on oltava vähintään 12 kg ja siihen on kuuluttava tiettyjä jalkaväen sotilaalle ominaisia tarvikkeita ja varusteita. Lisätietoa TST-luokasta löytyy netistä osoitteesta http://tst.ammunta.net/.

SRA:ssa järjestetään koulutusta, harjoituksia ja kilpailuja varsin kattavasti myös Pohjois-Karjalassa ja naapurimaakunnissa. Ampujien taidot mitataan kilpailuissa, joihin suunnitellaan aina kilpailukohtaisesti erilaiset ampumasuoritukset. SRA-toimintaan osallistuvilta ampujilta sekä harjoitusten ja kilpailujen järjestäjiltä edellytetään riittävää tieto- ja taitotasoa ampumalajista. Saadakseen osallistua SRA-kilpailuihin on ampujan suoritettava hyväksytysti SRA:n turvallisen ampujan kurssi ja sen teoria- ja käytännönkokeet. Kursseja järjestetään MPK:n toimesta Pohjois-Karjalassa kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Kursseista lisätietoja löytyy MPK internet-sivuilta osoitteesta www.mpk.fi. Kilpailuajankohdista tietoa löytyy piirien kilpailukalenterista osoitteista tulitoimikunta.fi ja https://karjalanpojat.fi/toimikunnat/tulitoimikunta/tulitoimikunta-etusivu.

 

 

Puulaakiammunnat

Kontiolahden ampumakellarilla syksystä kevääseen kolmen viikon välein järjestettävät puulaakiammunnat ovat kaikille Pohjois-Karjalan reserviläis- ja reserviupseeriyhdistysten jäsenille avoimia ampumatapahtumia. Ammunta tapahtuu .22 lr-kaliiperisilla pienoispistooleilla. Puulaakiammunnat on cup-tyyppinen kilpailutapahtuma, mutta osallistuminen ei kuitenkaan edellytä intomielistä kilpailuhenkeä vaan tapahtumien tavoitteena on tarjota helppo lähtöalusta reserviläisammuntaan tutustumiseen ja harjoittelun aloittamiseen rennossa sekä kannustavassa ilmapiirissä.

Puulaakiammunnoissa ammutaan yhteensä 35 laukausta 25 metrin ampumamatkalta. Ensin ammutaan 5 kohdistuslaukausta, joiden ampumiseen on aikaa viisi minuuttia. Tämän jälkeen ammutaan 10 laukauksen kilpasarja paikallaan olevaan tauluun. Laukausten ampumiseen on aikaa viisi minuuttia. Toinen kilpailuosio on kaksi viiden laukauksen sarjaa, jotka ammutaan kummallakin kerralla 20 sekuntia näkyvillä olevaan tauluun. Kolmas kilpailuosio on jälleen kaksi viiden laukauksen sarjaa tällä kertaa vain 10 sekuntia kerrallaan näkyvillä olevaan tauluun.

Puulaakiammunnat järjestetään keskimäärin 10 krt/kausi. Kilpailukausi ulottuu syyskuusta huhtikuulle ja osallistuvien ampujien sekä yhdistysten joukkueiden tuloksia seurataan koko kauden ajan. Kauden päätteeksi parhaan kauden parhaan tuloksen ampunut ampuja sekä parhaat joukkuepisteet saavuttanut yhdistys palkitaan. Viime vuosina kilpailut ovat muuttuneet kärjen osalta varsin kovatasoisiksi ja niin cupin henkilökohtaisesta kuin joukkuekilpailuvoitostakin käydään yleensä sitkeää kamppailua viimeiseen kilpailuun saakka.

Kaikkia puulaakiammunnoista kiinnostuneita kehotetaan seuraamaan piirien tiedotusta seuraavan kauden ohjelmasta tulitoimikunnan nettisivuilta tulitoimikunta.fi ja https://karjalanpojat.fi/toimikunnat/tulitoimikunta/tulitoimikunta-etusivu. Uusi puulaakikausi käynnistyy yleensä syyskuun viimeisellä viikolla. Kaikki ammunnasta kiinnostuneet reserviläiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan tutustumaan toimintaan.

 

Isopistooli, 25m pistooli ja pistoolipika-ammunta

Pohjois-Karjalan reserviläis- ja reserviupseeripiireissä kilpaillaan myös useissa yhdellä kädellä ammuttavissa ”perinteisemmissä” pistoolilajeissa. Näitä ovat SAL:n sääntöjen alaiset isopistooli ja 25m pistooli sekä RESUL:n sääntöjen mukainen pistoolipika-ammunta. Näiden kolmen lajin piirinmestaruuskilpailut järjestetään perinteisesti kahtena peräkkäisenä päivänä elokuussa.

Isopistooliammunnassa käytetään itselataavaa pistoolia tai revolveria, jonka sallittu kaliiperi on välillä 7,62 mm - 9,65 mm. Nykyisin eniten käytetty kaliiperi on .32 S&W Long ja käytetty ase itselataava pistooli. Ampumamatka on 25 metriä. Tauluina lajissa käytetään 25 m pistoolitaulua sekä SAL:n kuviotaulua. Laukausmäärä kilpailuissa on 30 + 30, joista ensimmäiset 30 laukausta ammutaan tarkkuusosiona pistoolitauluihin ja toiset 30 laukausta pikaosiona kuviotauluihin.

25 metrin pistooliammunnassa aseena käytetään itselataavaa pistoolia tai revolveria kaliiperissa .22 lr. Lajissa ammutaan samanlaiset 30 + 30 laukauksen kilpaosiot kuin isopistoolissakin. Käytettävät taulut ovat myös samanlaiset. Tarkemmat isopistoolin ja 25m pistoolin lajisäännöt löytyvät osoitteesta:https://www.ampumaurheiluliitto.fi/wp-content/uploads/2016/09/Pistoolis%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t-2013-2-netti1.pdf

Pistoolipika-ammunta on jo vuosikymmeniä kuulunut RESULin kilpailuohjelmaan. Lajin tavoitteena on oppia ampumaan pienoispistoolikaliiperisella aseella nopeasti ja tarkasti, joten se on hyvä lisä reserviläisen kenttäkelpoisuuden ylläpitämiseen. lajia voi harrastaa SAL:n sääntöjen mukaisella vakiopistoolilla tai isopistoolilla. Kilpailulaukauksia ammutaan yhteensä 60. Ensin ammutaan 4 x 5 laukauksen sarjaa, joihin on kullakin kerralla aikaa 10 sekuntia. Tämän jälkeen ammutaan myös 4 x 5 laukausta, joihin on aikaa vain 8 sekuntia. Viimeiseen neljään viiden laukauksen sarjoihin on aikaa enää 6 sekuntia. Tarkemmat lajisäännöt löytyvät osoitteesta https://resul.fi/saannot/ammuntojen-lajisaannot/pistoolipika-ammunta/.

Kaikkien lajeihin soveltuvan pistoolin omistavien kannattaa tutustua näihin lajeihin, jotka opettavat ampujalle kehonhallintaa, tarkkaa ja nopeaa tähtäystä sekä laukaisunhallintaa tavalla, joka valmentaa erinomaisesti myös muiden ampumalajien aloittamiseen. Lajeja harrastetaan monissa piirien jäsenyhdistyksissä. Kaikille piirien jäsenille avoimia kilpailuja järjestetään vuosittain ja niihin ovat erittäin tervetulleita myös aloittelijat.

 

Ilma-aseet

Ruutiaseiden lisäksi on Pohjois-Karjalan reserviläis- ja reserviupseeripiirien jäsenten mahdollista harrastaa ammuntaa myös ilma-aseilla. Lajit ovat erinomaista harjoitusta ammunnan perusteiden harjoitteluun. Ne tarjoavat itsessään laajat harrastusmahdollisuudet, mutta toimivat myös hyvänä alustana siirtymisessä ruutiaseharrastukseen. Ilma-aseilla tapahtuva harrastaminen luetaan muun muassa hyväksi ruutiaselupia haettaessa.

Lajeina maakunnassa ovat ilmakivääri 10 m ja ilmapistooli 10 m. Piirinlaajuisia kilpailuja järjestetään muutamia vuodessa ja ne keskittyvät maakunnan korkeatasoisimmalle ilma-aseradalle Kontiolahdella. Paikkakunnan harrastustoiminta ilma-aseilla on hyvin aktiivista.

Osa yhdistyksistä järjestää myös seuratason kilpailutoimintaa. Ilma-aseilla harjoittelu on mahdollista suhteellisen laajalti. Kontiolahden lisäksi voimakkaimmin ilma-aseammunnassa ovat mukana Polvijärven, Nurmeksen, Lieksan, Joensuun, Kiteen sekä Tohmajärvi – Värtsilän reserviyhdistykset.

Ilma-aseammunta on erinomainen harrastus ja hyvä lähtökohta reserviläisammuntaharrastukselle. Harrastuksen aloittaminen on verrattain helppoa kaiken ikäisille. Ilmakivääri ja -pistooliammunnasta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä yhdistyksensä aktiiveihin ja kysyä neuvoa harrastuksen aloittamiseksi omalla paikkakunnallaan.